Luovutimme Vartiaiselle aloitteemme liitteeksi adressin, jossa aiemmin luovutetun osan kanssa yhteensä yli 1200 allekirjoitusta Sinkkolan laidunmaiden puolesta.
Kaavoituspäällikkö Vartiainen kertoi, että
päiväkotikysymyksestä on keskusteltu myös tilaajajohtaja Janna Puumalaisen, koulutus-
ja varhaiskasvatustoimen johtaja Mauno Väänäsen ja nuorisotoimen johtajan Jouni
Erolan kanssa. Tässä tapaamisessa Vartiainen esitteli meille kaksi (+1)
vaihtoehtoa, jotka sijoittuvat sekä Sinkkolan laidunmaille että korttelin
puistoalueille. Esityksessä lähdetään siitä, että kotieläinpiha ja päiväkoti
voisivat elää rinnakkain. Sinkkolan käyttöön alueesta kaavoitettaisiin 1ha ja
päiväkodille joko neli- tai seitsenosastoisena 1ha, tästä piha-alue olisi
koulun puolella n. 0,5ha, jos siihen kaavamuutoksella saataisiin käyttöön myös
nykyisen laidunalueen ulkopuolella olevat puistoalueet ja leikkikenttä joka
siis siirtyy päiväkodin piha-alueeksi (ilmeisesti avoinna yleisölle päiväkodin
ollessa suljettuna). Parkkipaikka tulisi
nykyisen jatkoksi Pesolantieltä. Kuvia esityksestä voi käydä katsomassa
Sinkkolassa sen aukioloaikoina ja asukasillassa (to 19.12. klo 18 alkaen). Lisäksi laidunalueen
ja päiväkotialueen väliin rakennettaisiin kulkuväylä suoraan koululle.
Rakentamishanke aloitettaisiin vuoden 2014 elokuussa alkuun todennäköisesti
neliosastoisena ja mahdollisen kaavamuutoksen myötä päiväkotia laajennettaisiin
seitsenosastoiseksi, jolloin saataisiin lisää tilaa päiväkodille, sitä saadaan
puiston puolelta, ei kadun puolelta. Päiväkodin pihalle puistosta saatava lisätila
voi taas vapauttaa välivaihetta enemmän tilaa kotieläinpihalle.
Tilakeskuksen Risto Haukka täsmensi, että 4-osastoisella
päiväkotimallilla rakentaminen voidaan aloittaa elokuussa, koska se ei vaadi
kaavamuutosta. Sitten rakentamisen aikana tehdään kaavamuutos, jolla saadaan
lisätilaa puistosta niin kotieläinpihalle kuin päiväkodin laajennukselle ja sen
piha-alueille. Tällä 4-osastoisella päiväkodilla voidaan luopua niistä
asunnoissa sijaitsevista 4 ryhmästä, joiden määräaika päättyy 30.6.2015.
Kaavamuutoksessa on aina mahdollisuus kansalaisten valituksiin, joka hidastaa
hanketta vähintään vuoden.
Päivähoito on hyväksynyt omalta osaltaan suunnitelman ja toivoo nimenomaan että päiväkoti voitaisiin sijoittaa tähän juuri eläinten vuoksi, vaikka lampaista jouduttaisiinkin tässä mallissa luopumaan. Sijoituspaikka mahdollisimman lähellä koulua ja kotieläinpihaa, jotta yhteinen toiminta kehittyisi jatkossa osaksi tämän päiväkodin arkea. Aluevastaava Juha Hakkarainen esitti, että yhteiselo toisi mahdollisuuksia molemmille. Yhteiset tilat eli päiväkodin piha-alue ja osa sisätiloista voitaisiin ottaa iltakäyttöön ja heinäkuussa päiväkotiyksikkö on kiinni. Yhdistykset, jotka toimivat jotenkin lasten hyväksi ja yhteistyössä voidaan vapauttaa käyttömaksuista, joita kerätään seuratoimijoilta tai yrityksiltä. Molemmille tulisi lisää parkkipaikkoja. Mahdollisuutena myös ympäristökasvatus ja yhteistyömuotojen laventaminen. Etuna myös kaavoitus Y-tontiksi siten, että poistetaan nykyinen 17 500 k-m2 rakennusoikeus ja täsmennetään käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä niin, että alueelle sallitaan Sinkkola kotieläinpihoineen noin hehtaarin laajuisena ja samoin päiväkoti pihoineen noin hehtaarin laajuisena. Näin päästään aloittamaan rakentaminen nopeasti.
Päivähoito on hyväksynyt omalta osaltaan suunnitelman ja toivoo nimenomaan että päiväkoti voitaisiin sijoittaa tähän juuri eläinten vuoksi, vaikka lampaista jouduttaisiinkin tässä mallissa luopumaan. Sijoituspaikka mahdollisimman lähellä koulua ja kotieläinpihaa, jotta yhteinen toiminta kehittyisi jatkossa osaksi tämän päiväkodin arkea. Aluevastaava Juha Hakkarainen esitti, että yhteiselo toisi mahdollisuuksia molemmille. Yhteiset tilat eli päiväkodin piha-alue ja osa sisätiloista voitaisiin ottaa iltakäyttöön ja heinäkuussa päiväkotiyksikkö on kiinni. Yhdistykset, jotka toimivat jotenkin lasten hyväksi ja yhteistyössä voidaan vapauttaa käyttömaksuista, joita kerätään seuratoimijoilta tai yrityksiltä. Molemmille tulisi lisää parkkipaikkoja. Mahdollisuutena myös ympäristökasvatus ja yhteistyömuotojen laventaminen. Etuna myös kaavoitus Y-tontiksi siten, että poistetaan nykyinen 17 500 k-m2 rakennusoikeus ja täsmennetään käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä niin, että alueelle sallitaan Sinkkola kotieläinpihoineen noin hehtaarin laajuisena ja samoin päiväkoti pihoineen noin hehtaarin laajuisena. Näin päästään aloittamaan rakentaminen nopeasti.
Asukasyhdistyksen Reetta Hakonen esitti, että Sinkkolassa on varattava
alueesta 4000m2 vapaaseen käyttöön (leiritoimintaan, teatterille, kasvimaille).
Tämä alue ja sillä järjestettävä toiminta on myös koulu- ja päiväkotiyhteistyön
toteuttamisen edellytys. Tätä ei voi laskea osaksi laidunmaata, jolloin ei
todellisuudessa jäisi tilaa kuin kahdelle laiduntavalle kotieläinlajille
(esimerkiksi 2 vuohta, 2 possua ja viisi kanaa kukon kanssa), jotta ne voitaisiin
edelleen asuttaa lajimukaisissa olosuhteissa. Sinkkolassa elintila on aidosti
myös kasvatuskysymys. Eläinten elinalue halutaan säilyttää sellaisena kuin sen
tulisi olla, eikä ahtaana näyttelyalueena. Laidunalueen kutistuessa myös
laidunkierto ja laidunten parantaminen joudutaan järjestämään voimallisemmin
lannoituksella ja aktiivisilla hoitotöillä, jopa välivuosina eläintenpidossa.
Sinkkolan eläinhoitajana toiminut Jenni Eskelinen totesi, että Sinkkolan toiminta-aikaa ovat
päivät ja kesäkuu. Kun eläimet vähenevät, myös kesätyöpaikat Sinkkolassa
vähenevät. Ehdotettu Koivuvaaran Natura-alueella olevan niityn käyttäminen lampaiden
laiduntamiseen edellyttäisi sitä, että alueelle järjestettäisiin vedenotto,
suojarakennukset, jne. ja että nuorison kesätyötoiminta siirtyisi tältä osin
sinne. Asukkaille siirtymä olisi ehkä liian kauas. Sinkkolan suosio on
perustunut alueen keskeiseen sijaintiin ja monipuolisiin toimintoihin, joita ei
voi siirtää lammaslaitumen kylkeen. Hän halusi lisäksi tietää miksi kaavamuutos
tähän katsotaan mahdolliseksi, kun sitä ei pidetä järkevänä Erkinpellon kentän
kaavoittamisessa päiväkotikäyttöön.
Kysyimme onko Erkinpellon sijaintia mietitty lainkaan.
Ei oltu. Reetta oli soittanut liikuntavirastoon. Siellä kenttää ei pidetty erityisen
merkittävänä. Vartiainen totesi tähän että asia on laajempi, sillä kenttä on
osa alueelle vahvistettua liikuntapaikkaverkostoa, jonka muuttaminen edellyttää
asian muutoskäsittelyä todennäköisesti kaupunginhallituksessa, mutta vähintään
kaupunkirakennelautakunnassa. Lisäksi hän vetosi siihen, että Sinkkolan
viereinen sijainti on päivähoidon mielestä paras. Hakkarainen korosti
kouluyhteistyötä. Päivähoito on jatkossa päätetty sijoittaa koulujen kanssa
pääosin samoille alueille, jopa samoihin rakennuksiin.
Arttu Romo esitti kysymyksen liikennejärjestelyistä. Vartiainen totesi, että liikenne on uudessa suunnitelmassa nimenomaan siirretty nykyisen Pesolantien jatkoksi, jolloin kaikki saattoliikenne jää parkkipaikan puolelle. Laskennallisesti autoja voisi hänen mielestään tiellä liikkua 500/päivä (nopea arvio päiväkodin tuottamasta liikenteen lisäyksestä enimmillään). Tätä tilakeksuksen Haukka piti kohtuullisena, kun ollaan keskusta-alueella.
Romo kysyi myös eläinten ja päiväkodin rinnakkainelosta.
Onko tietoa muista vastaavista? Päivähoidon Hakkarainen totesi, että Reijolassa
on ollut ja Niittylahdessa on päiväkodit, joiden naapurina on hevoshaka. Pyhäselässä on siis kaksi esimerkkiä toimivasta rinnakkain
elosta (ei kuitenkaan yhteistyöstä, koska näissä tapauksissa eläinten omistaja on
ollut yksityinen). Keskusteltiin myös allergioista. Allergiset lapset
mahdollista sijoittaa toisiin päiväkoteihin, jos tämä erikoistuu
eläinyhteistyöhön.
Päiväkodin rakentamisen aikataulu: rakentamisen määrä alkaa
ensi elokuussa, toiminnan pitäisi käynnistyä 1.8.2015. Edellisestä kokouksesta
tiedämme, että asia haluttaisiin valtuustokäsittelyyn viimeistään kesäkuussa
2014.
16.12.2013 klo 15 Muutamontie 6, Joensuu
Läsnä: Joensuun kaupungin edustajat kaavoituspäällikkö J-P
Vartiainen, Risto Haukka tilakeskuksesta, Juha Hakkarainen päivähoidon aluevastaava
(sunnittelee tilakeskuksen kanssa päiväkotien saneeraus- ja rakennushankkeet,
hallintorakenteessa nk. käyttäjäedustaja). Noljakan asukasyhdistyksestä Reetta Hakonen,
Jenni Eskelinen, Sirkku Ranta (pj./muistio) ja Arttu Romo.