Tiistaina 28.1.2014 kaupunkirakennelautakunta saa käsittelyynsä esityksen uuden päiväkodin rakentamisesta Noljakkaan Sinkkolan tontille. Esitys on vastaus Noljakan asukasyhdistys ry:n aloitteisiin ja vetoomuksiin.
Kaavoituspäällikö J-P Vaartiaisen
esityksessä Sinkkola todetaan ainutlaatuiseksi, mutta sama esitys vie suuren
määrän edellytyksiä ainutlaatuisuudelta. Monen toimijan yhteistyöllä rakennettu
kokonaisuus on ilahduttanut kaupunkilaisia ja muualta vierailulle tulleita jo
viidentoista vuoden ajan. Vuonna 2013 Ely-keskus perusteli Sinkkolan kotieläinpihalle
myönnettyä maakunnallista ympäristöpalkintoa seuraavasti: "Sinkkolan
kotieläin- ja perinnepihasta on kasvanut idyllinen ja eläväinen matalan kynnyksen
kesäpaikka joensuulaisille ja monelle kauempaakin matkaavalle, jossa viihtymisen
ohella viisastutaan myös ympäristöasioissa. Sinkkolan leireillä ja ekopihassa
on opeteltu ja opitaan tänäkin kesänä mm. ekoaskartelua, kierrätystä sekä maisemanhoitoa.
Sinkkolan tilaa on remontoitu rakennusperintöä vaalien ja toiminnassa pyritään
huomioimaan kulttuuriympäristön säilyminen ja välittyminen sukupolvelta
toiselle".
Se mitä esityksestä ei löydy, on seuraamukset kotieläinpihan toiminnalle. Siellä mainitaan, että pieneläinten pitoon laitumien menetys ei vaikuta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se, että laidunta jää kotieläinpihan käyttöön noin 6000 m2, poistaa mahdollisuuden pitää enää isompia laiduntavia eläinlajeja. Vasikat, ponit, hevoset ja lampaat jäävät historiaan. Jäljelle jäävälle laidunalalle mahtuvat lajityypillisesti asustamaan ainoastaan possut, kanat ja muutama vuohi. Missään tapauksessa Sinkkolassa ei kukaan ole halukas tarhaamaan eläimiä pienissä aitauksissa tuontirehulla ruokittuina. (Laidunasioissa olemme konsultoineet MTK:ta, Pro Agriaa ja tarkastuseläinlääkäriä.)
Mitä sitten vähentynyt eläinmäärä aiheuttaa? Sinkkolan vetovoima on perustunut monipuoliseen, autenttiseen maalaismiljööseen. Kesän leiritoiminnot (kaupungin ja 4H-yhdistyksen leirit) ovat perustuneet eläintenhoitoon ja suomalaisiin maatiaisrotuihin tutustumiseen. Perinteisen Sinkkola-passin suorittaneet ovat saaneet mahdollisuuden hoitaa eläimiä ja näin kaupunkilaislapset ovat päässeet kosketuksiin niiden eläinten kanssa, joihin muutoin eivät pysty tutustumaan. Erityisesti vasikat ovat olleet tärkeä osa, koska nautatiloille ei ole nykyaikana mahdollisuutta tehdä vierailuja, saatikka eläimiä päästä hoitamaan. Maatiaisrotuisten vasikoiden menetys tulisikin olemaan kirpaisevin.
Se mitä esityksestä ei löydy, on seuraamukset kotieläinpihan toiminnalle. Siellä mainitaan, että pieneläinten pitoon laitumien menetys ei vaikuta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se, että laidunta jää kotieläinpihan käyttöön noin 6000 m2, poistaa mahdollisuuden pitää enää isompia laiduntavia eläinlajeja. Vasikat, ponit, hevoset ja lampaat jäävät historiaan. Jäljelle jäävälle laidunalalle mahtuvat lajityypillisesti asustamaan ainoastaan possut, kanat ja muutama vuohi. Missään tapauksessa Sinkkolassa ei kukaan ole halukas tarhaamaan eläimiä pienissä aitauksissa tuontirehulla ruokittuina. (Laidunasioissa olemme konsultoineet MTK:ta, Pro Agriaa ja tarkastuseläinlääkäriä.)
Mitä sitten vähentynyt eläinmäärä aiheuttaa? Sinkkolan vetovoima on perustunut monipuoliseen, autenttiseen maalaismiljööseen. Kesän leiritoiminnot (kaupungin ja 4H-yhdistyksen leirit) ovat perustuneet eläintenhoitoon ja suomalaisiin maatiaisrotuihin tutustumiseen. Perinteisen Sinkkola-passin suorittaneet ovat saaneet mahdollisuuden hoitaa eläimiä ja näin kaupunkilaislapset ovat päässeet kosketuksiin niiden eläinten kanssa, joihin muutoin eivät pysty tutustumaan. Erityisesti vasikat ovat olleet tärkeä osa, koska nautatiloille ei ole nykyaikana mahdollisuutta tehdä vierailuja, saatikka eläimiä päästä hoitamaan. Maatiaisrotuisten vasikoiden menetys tulisikin olemaan kirpaisevin.
Viimeisten
kolmen kesän kävijämäärä on ollut 25 000/kesä. Kotieläinpihan budjetti on noin
20 000 €, joka sisältää palkkakustannuksia (eläintenhoitaja ja
kesätyöntekijöiden erilliskorvaukset) noin 13 000 € sivukuluineen. Mikäli
toiminta supistuu, tulee kesäkahviotoiminta loppumaan kannattamattomana. Tämä
tarkoittaa 6-8 kesätyöntekijää vähemmän. Eläinmäärän väheneminen ei vähennä
työpäivien määrää kesätyöntekijöiltä, mutta vaikuttaa työkokeilijoiden,
opiskelijoiden, kuntouttavan- ja terapeuttisen työn tekijöiden määrään. Tekemistä
ei tule riittämään kaikille.
Asukasyhdistyksen suuri pelko onkin, että toimintaa supistamalla vapaaehtoisten motivaatio katoaa, tapahtumien ja eläinten väheneminen karkottaa kävijät ja Sinkkolan kotieläinpiha näivettyy. Edellä esitetyt asiat huomioon ottaen edellytykset päiväkotiyhteistyölle eivät todellakaan ole niin auvoisat, kuin mitä annetaan ymmärtää.
Kaavoituspuolen esitys sanomalehti Karjalaisenja Karjalan Heilin uutisoinnin avustamana antaa kovin kaunistellun kuvan Sinkkolan toiminnan jatkumisesta. Asukasyhdistystä harmittaa eniten se, ettei esittämäämme Erkinpellontien hiekkakenttää päiväkodin sijoituspaikkana edes teoriassa tutkittu. Käytännössä käyttämätön kenttä, josta pääsee koululle (ja myös Sinkkolaan) turvallisesti kevyenliikenteenväylää pitkin alikulkutunnelin kautta, olisi myös saattoliikenteen suhteen huomattavasti toimivampi paikka. Jopa Erkinpellontien asukkaat ovat itse ihmetelleet sitä, miksei päiväkotia rakenneta sinne. Sinkkolan nuoriso- ja asukastalo ja seurakunta tarjoavat jo tällä hetkellä tilat asukkaiden toimintaan. Se, että päiväkoti tehtäisiin 4-osastoiseksi 7-osastoisen sijaan, ei pienennä Sinkkolan laitumista vietyä osaa.
Asukasyhdistyksen suuri pelko onkin, että toimintaa supistamalla vapaaehtoisten motivaatio katoaa, tapahtumien ja eläinten väheneminen karkottaa kävijät ja Sinkkolan kotieläinpiha näivettyy. Edellä esitetyt asiat huomioon ottaen edellytykset päiväkotiyhteistyölle eivät todellakaan ole niin auvoisat, kuin mitä annetaan ymmärtää.
Kaavoituspuolen esitys sanomalehti Karjalaisenja Karjalan Heilin uutisoinnin avustamana antaa kovin kaunistellun kuvan Sinkkolan toiminnan jatkumisesta. Asukasyhdistystä harmittaa eniten se, ettei esittämäämme Erkinpellontien hiekkakenttää päiväkodin sijoituspaikkana edes teoriassa tutkittu. Käytännössä käyttämätön kenttä, josta pääsee koululle (ja myös Sinkkolaan) turvallisesti kevyenliikenteenväylää pitkin alikulkutunnelin kautta, olisi myös saattoliikenteen suhteen huomattavasti toimivampi paikka. Jopa Erkinpellontien asukkaat ovat itse ihmetelleet sitä, miksei päiväkotia rakenneta sinne. Sinkkolan nuoriso- ja asukastalo ja seurakunta tarjoavat jo tällä hetkellä tilat asukkaiden toimintaan. Se, että päiväkoti tehtäisiin 4-osastoiseksi 7-osastoisen sijaan, ei pienennä Sinkkolan laitumista vietyä osaa.
Noljakan
asukasyhdistys ry ei vastusta päiväkodin rakentamista, ainoastaan sijoituspaikkaa!
Sinkkolan kotieläinpihan toiminnan jatkuminen nykyisessä muodossaan on
tarpeellista ja tärkeää.
Noljakan asukasyhdistys ry:n puolesta Reetta Hakonen
Noljakan asukasyhdistys ry:n puolesta Reetta Hakonen