Asukasyhdistys otti kantaa kuuteen
kohtaan päiväkotirakennushankkeessa:
Jo
viidentoista vuoden ajan kotieläinpiha on tarjonnut alueen lapsille
mahdollisuuden tutustua ja osallistua laiduntavien eläinten hoitoon eläinten luonnollisessa
elinpiirissä. Laidunmaata on kuitenkin oltava riittävästi myös laidunkiertoon.
Kuiva niitty/keto eläintä
per hehtaari
hieho alle
1v. 1,0 - 1,2
hieho yli 1v. 0,5 - 0,8
uuhi+2,5 karitsaa 1,5 - 2,0
hevonen 0,4 - 0,8
hieho yli 1v. 0,5 - 0,8
uuhi+2,5 karitsaa 1,5 - 2,0
hevonen 0,4 - 0,8
Lähde: Perinnemaisemien hoitoryhmän mietintö 2000.
Eläinten
ohella Sinkkola on sosiaalisesti merkittävä kasvattaja myös työelämään.
Kotieläinpiha työllistää vuosittain noin 30 henkilöä, joista pääosa on
joensuulaisia nuoria. Kotieläinpihan toiminnan supistuminen tai loppuminen
tarkoittaisi myös näiden työpaikkojen menetystä.
2. Liikenteen ja liikkumisen
moninkertaistuminen Noljakankaarella, Pesolantiellä ja Sinkkolan korttelissa. Vaikutukset
koulumatkojen liikenneturvallisuuteen.
Pesolantien
risteyksen ennakoidaan ruuhkautuvan etenkin aamutunteina (asukkailla kokemusta
Noljakankaaren koululiikenteestä). Pesolantielle on vain yksi
sisään/ulosmenoreitti joka kääntyy aamuisin työmatkaliikennettä vastaan.
Liikennejärjestelyihin pitäisi lisääntyneen Pesolantien liikenteen vuoksi tehdä
muutoksia esimerkiksi liikennevalojen muodossa.
3. Erkinpellon sijainnin
selvittämättömyys.
Kenttä
puistoalueineen on erittäin vähällä käytöllä oleva alue, jossa tilaa on jopa
seitsenosastoiselle päiväkodille, sujuville liikennejärjestelyille sekä
monimuotoiselle lähiliikuntapaikalle. Kaupungin vapaa-aikatoimi on käsitellyt
asiaa omissa kokouksissaan eikä ole nähnyt estettä etteikö Erkinpellon aluetta
voitaisi ottaa päiväkodin käyttöön.
Erkinpellon
alueen kaavoitusaika veisi kuuleman mukaan n. 2 vuotta. Se olisi mahdollista
kaavoittaa esimerkiksi lähiliikunta-alueeksi, jolloin hankkeeseen saataisiin
myös EU-rahoitusta. Erkinpellon sijainti palvelisi Noljakan lisäksi sekä Marjalan
ja Kydön asukkaita ja siihen olisi mahdollista järjestää saattoliikenteelle
ihan oma järjestelynsä, koska ympärillä ei ole mitään rakennuksia toisin kuin
Sinkkolan tontilla. Lisäksi Erkinpellon alueen koko mahdollistaisi
lisärakennusten tai laajennusten tekemisen tarpeen niin vaatiessa.
Kaupunkirakennelautakunnan
ehdotus Sinkkolan kaavamuutokseksi 4-osastoisen päiväkodin tapauksessa
lukitsisi alueenkäytön päiväkodille ja kotieläinpihan jäljelle jääneelle
alueelle. Laajennusmahdollisuuksia ei tällöin olisi.
4. Sinkkolan sijainti ja vastaavuus
päivähoidon tarpeeseen sekä taloudellisuus.
4-osastoisen
päiväkodin rakentaminen olisi vain hyvin lyhyen tähtäimen ratkaisu. Sinkkolan
rakentaminen ei poista Noljakan/Marjalan/Kydön alueen päiväkotitarvetta, joten
loppujen lopuksi tuo "kompromissi" olisi kaupungilta taloudellisesti
potku omaan nilkkaan. Tai sitten
ei koskaan olekaan ollut tarkoitus jättää tuota ratkaisua 4-osastoiseksi.
Päiväkodin laajentaminen 7-osastoiseksi kaavamuutoksen myötä, on myös yksi
Sinkkolaan esitetyistä vaihtoehdoista (joka puolestaan riitelee
kaupunkirakennelautakunnan esittämän kaavamuutoksen kanssa).
Tähän Varkon
tilaajajohtaja Janna Puumalainen tosin esitti yllättäen, että 7-osastoinen päiväkoti
ei olisikaan välttämättä taloudellisin ratkaisu ja että päivähoidon kannalta
monimuotoisuus on paras vaihtoehto.Tämä meille
yllätyksenä tullut asia on melkoisessa ristiriidassa Joensuun
Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan päätöksen (§ 28 21.10.2013) kanssa, jossa
päätettiin luopua Siilin päiväkodin tontista ja kaavoittaa se uuteen
käyttötarkoitukseen. Perusteena tähän oli nimenomaan se että tontille ei mahdu
7-osastoista päiväkotia, 4-osastoiselle tilaa olisi. Pöytäkirja on nähtävillä:
Samaisessa
pöytäkirjassa sanotaan että ”Siilin päiväkodista luovuttaisiin uuden Noljakan
päiväkodin valmistuttua tai viimeistään teknisen käyttöiän tultua täyteen.” Kaupunkirakennelautakunnan
suunnitelmissa Sinkkolan tontille rakennettaisiin 4-osastoinen päiväkoti
kiireellisten ARA-rahoitteisten Joensuun Kodit Oy:n huoneistoista siirtyvien
ryhmien käyttöön. Siellä sitä tilaa ei ainakaan olisi, joten mihin Siilin
päiväkodin 48 lasta menevät?
5. Kaavoittamiskysymys.
2 vuoden
kaavoitusaika olisi aivan naurettava hinta siitä että oikeasti suunniteltaisiin
seuraavaa vuotta pidemmälle ja otettaisiin huomioon että sitä tilaa tarvitaan
tulevaisuudessa joka tapauksessa lisää (Siilin päiväkodin purku ja alueen
päivähoidon piiriin tulevat uudet lapset). Kahden vuoden ajan akuuteimmille
päivähoitoryhmille on ihan varmasti järjestettävissä väliaikainen hyvä paikka
jos tahtoa tähän vain löytyy. Marjalan koulun oppilaita on jo viidettä vuotta tilan puutteen vuoksi
parakeissa, jotka maksavat kaupungille 40 000 - 60 000 euroa vuodessa.
Asukasyhdistys
esittää yhtenä ratkaisuvaihtoehtona, että kaupunki käynnistäisi Erkinpellon
kentän selvitystyön ja uudelleenkaavoittamisprosessin. Täksi ajaksi Erkinpellon
kentälle rakennettaisiin tilapäinen päiväkotirakennus. Tilapäinen rakennuslupa
myönnetään joustavin perustein ja 5 vuodeksi, joka on enemmän kuin tarpeeksi
kaavamuutoksen käsittelyyn ja suunnitelmien toteuttamiseen. Koska kyse on
tilapäisestä rakennuksesta, se voidaan rakentaa vaikka keskelle puistoa ilman
kaavamuutoksia.
Tästä
esimerkkinä Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevat Telkkä ja Silkkiuikku.
Jos Helsingissä voidaan pystyttää
tilapäinen päiväkoti puistoon, niin miksi se ei olisi mahdollista osalle
liikuntakentän aluetta Joensuussa?
6. Kotieläinpihan arvo asukkaille ja
Joensuulle.
Sinkkolan
kotieläin- ja perinnepihaan on suhteellisen pienellä panostuksella ja
pitkäjänteisellä vapaaehtoistoiminnalla muodostettu valtakunnallisestikin ainutlaatuinen
ja palkittu asukas- ja nuorisotoiminnan ympärivuotinen keskus, jota kannattaisi
kaventamisen sijaan kehittää. Tänä syksynä esimerkiksi Rinteelän ponihaan
shetlanninponit viettivät syyskauden Sinkkolan tallissa ja laitumella.
Kunnostettu navetta tarjoaa siis tilat myös ympärivuotiselle eläinhoidolle,
jopa ratsastusharrastukselle, jos niin halutaan.
Lisänäkökohtana
on mainittava vielä laidunniittyjen arvo perinnebiotooppina. Sinkkolan
laidunalue on luonnonmukaisesti laidunnettua niittyä ja hakaa, ja tällaiset
biotoopit on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviossa (Raunio, ym. 2008)
arvioitu äärimmäisen uhanalaisiksi. Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa
(Rassi, ym. 2010) uhanalaisiksi arvioiduista lajeista 22 % (1077 lajia) on
riippuvaisia perinnebiotoopeista. Perinnebiotooppien pääasiallinen uhkatekijä
on umpeenkasvu laidunnuksen/niiton loputtua. Myös tästä näkökulmasta Erkinpellon
kiinteistö soveltuu selvästi paremmin rakentamiseen. Erkinpellon kiinteistöllä
on hiekkakentän ja pienen leikkipuiston välissä vajaan hehtaarin kokoinen
pusikkoinen alue, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Alue lienee
puustoittunutta entistä peltoa; sillä kasvaa tiheästi nuorta harmaaleppää,
koivua ja pajua ja sitä on ojitettu.
Kantamme on edelleen, että Erkinpellon sijainti päiväkodille on selvitettävä. Tässä perustelumme:
Erkinpellon
kentälle voitaisiin hakea rakennuslupaa tilapäiselle päiväkodille, jolloin tila
olisi käytettävissä hyvinkin nopeasti. Tilapäisen rakennusluvan perusteeksi
kaupunki voisi käyttää ensisijaisesti kiireellisyyttä päivähoitopaikkojen
tarpeessa ja epävarmuutta Sinkkolan tapauksessa (Onko mahdollista ylipäätään
toteuttaa noin mittavaa hanketta noin tiukalla ja joustamattomalla
aikataululla. Myös rakennushankkeesta voidaan valittaa).
Päiväkodin voi
nopeassa aikataulussa toteuttaa esimerkiksi talotehdas, joka rakentaa talot
pystytysvalmiiksi tehtaassa ja ne sitten siirretään isoissa osissa paikan
päälle. Tätä vaihtoehtoa kannattaa harkita, koska:
1) rakentaminen
tapahtuu tehtaassa, mikä tarkoittaa että kosteutta ei rakennusvaiheessa ole
mahdollista päätyä rakenteisiin (turvallinen)
2) rakentaminen
on nopeaa (kiireellisyys päivähoitopaikkojen tarpeessa)
3) pystytys on
nopeaa, eli käyttöönotto voi tapahtua melkein heti kun rakennus on paikallaan
4) rakennukset
ovat myöhemmin siirrettävissä (erittäin tärkeä lisäarvo)
Eli, mikäli
esim. 4-osastoinen päiväkotirakennus rakennettaisiin tilapäisen rakennusluvan
turvin Erkinpellon kentälle, niin vaikka kaavoitusprosessi ei jostain
ihmeellisestä syystä onnistuisikaan tuon päiväkodin voisi siirtää toiselle tontille
(joka melko varmasti 5 vuoden sisällä on löytynyt). Mitään ei tarvitsisi purkaa
ja päiväkoti olisi hyvin nopealla aikataululla käytössä.
5) Sinkkolaa
voitaisiin tästä riippumatta kehittää oppimisympäristönä, mutta nyt yhteisistä
lähtökohdista. Sinkkola tarjoaa täysin vertaansa vailla olevan tilan, jossa
opitaan eläimistä, ympäristöstä, historiasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Tässä
esimerkki, miten Teijo-Talot Häme on toteuttanut päiväkodin Hollolaan.
Myös Joensuuhun
on Teijo-Talojen toimesta pystytetty taloja, esim.
Lehmossa
toimiva Aatelitalot on alkanut myös tuottamaan tehdasrakennettuja taloja,
heidän tekemä rivitalonsa nousi Kontiolahteen ihan äskettäin:
